Nastat vai kitkat...

Pari rundia Maskun fribaradalla tammikuun keleillä sai mut vakuuttuneeks että kitkat ei riitä, kitkoilla siis tarkoitan normi karkeakuvioisia talvikengiä. Maskun 8-väylä on hyvä esimerkki mitä tapahtuui talvikeleillä kun kori laitetaan kalliionnyppylän päälle, ensin tulee plussakelit, sitten pakkaset ja Avot! Jäävuori on valmis! Jollain ihmeen ilveellä sain 10-metrisen putin sisään kallion juurelta ja parin korttiin, mutta kiekon hakeminen korista osoittautui extreme-urheilun omaiseksi suoritukseksi ilman nastoja. Tästä riemastuneena siis ostoksille paikalliseen Prismaan (Vaimo pakottaa keskittämään :) ) ja kuvan kengät tarttui matkaan. Hintaa kengillä oli 80 euroa joten omasta mielestä riittävästi halvemmat kuin Icebugit (130 halvimmillaan?) eli kannatti säästää. Sen verran harvoin näitä kuitenkin tulee käytettyä että luulis kestävän liki loppuiän, ja nyt kun sanoin näin niin ovat varmasti pskana alta kuukauden. Popoissa on softcell "pinnoitus" joten vettä pitäisi kestää myös, kovin märällä kelillä ei oo tosin testattu vielä.



Eka rundi tuli näillä jo heitettyä ja tietenkin takaisin Maskuun kokeilemaan miten me toimii "ääriolosuhteissa". Ensivaikutelma autosta pihalle astuttaessa ei ollut hyvä, tuntui että kylmä tulee läpi heti kun astuu syvempään lumeen. Tämä tuntui kestävän vain hetken koska rundin alettua en kertaakaan kokenut enää samaa. Tohveli sopi hyvin jalkaan, oli mukavan huomaamaton, mutta se pito... en oo ennen kokeillut edes kengän päälle laitettavia nastoja, joten pito tuli yllätyksenä. Näiden kanssa pystyi kävelemään umpijäistä kalliota alas ilman että kertaakaan jalka lipsuu, tää alamäki oli omasta mielestä se pahin usecase. Pitoa tuntuu olevan niin paljon ettei omat aivot ymmärrä eikä siksi osaa pitoon luottaa. Ehkäpä tuo luottamuksen pula on ihan järkevääkin, eipä ainakaan taita niskojaan sen vuoksi

Jotain miinustakin on sanottava, rundin aikana tietty napsuu luurin tekstiviesti jossa vaimo muistaa mua ihanasti kauppalistalla. Ei tullut edes mieleen mitkä kengät oli jalassa kun kauppaan astelin maitoa hakemaan, mutta asia muistui mieleen heti kun kaupan betonilattialla otti ekat askeleet... ääni on aikamoinen kun sitä häpeää. Narsk narsk yhdistettynä terävään nastojen ropinaan ja kaupassa tietenkin puoli taajamaa. Ei muuta kuin jalkojen laahaamista vältellen (ettei tuu naarmuja lattiaan) pikapikaa ulos niin korvatkin voi lopettaa punottamisensa vielä saman vuorokauden puolella

...ja vaimo sai taas maitoa juodakseen

Tue, 16 Feb 2016 11:11:29 UTC | Mikko | Comments (1961)

In the bag... eli niinku laukussa mukana

Okei, kirjotellaas eka blogipostaus vaikka disc golf bägin sisällöstä. Bäginä toimii Prodiscus Pro bag 20+. Kiekot on lähinnä Discmaniaa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (Discmanialta ei löydy vastinetta näille). Putterit, midarit ja väylädriverit on kaikki täyspainoisia, distancet joiltain osin vähän kevyempiä. Oon yrittänyt pitää midarit sinisinä, väylädriverit keltaisina ja distance pannut kirjavina, jotta kiekot löytyisi helpommin laukusta. Mukana kulkee yleensä 18-20 lättyä...

Putterit:
- P-Line P2 puttaukseen
- S-Line P2 lähäreihin
- Premium JOKERi pidempiin lähäreihin ja avauksiin

Midarit:
- C-Line MD feidittömiin ja annukkalähäreihin, kunnolla kun nykäsee niin saa kääntämään mukavasti yli
- D-Line MD2, hakattu hieman ylikääntäväksi, sais kääntää enemmänkin. Lyhyempi kuin MD
- C-Line MD3 shield stämpillä, go-to midari
- Swirly S-Line MD3 shield stämpillä, vakaampi vara-MD3
- Star Gator, vastaseen ja foreen, myrskyputteihin. Harvoin käytetty

Väylädriverit:
- D-Line FD, alivakain pannu joka kääntää ihan reilusti, melkein rolleriksi. Hysseflipit ja kun pitää päästä reilusti oikeelle
- G-Line FD, suora luottolätty metsäpilleihin, kääntää hivenen yli mutta tulee takaisin
- GStar TeeBird3, suora isohkolla feidillä, löytyy tosi usein kädestä
- Star Firebird, kun tarvitaan isoa feidiä sekä bäkkäriltä että forelta. Kikkalätty...

Distance:
- S-Line TD2, ylikääntävät takatuuleen, vastaseen kippaa rolleriksi
- S-Line TD, suorat ja ylikääntävät pieneen vastaseen
- G-Line PD, luottopannu bäkkäriin ja foreen, pidempi teebird
- S-Line DD, jyrä isoihin hysseihin, suoraa pituutta tulee kun pakottaa pieneen antsaan
- G-Line DD2 (first run), ääryyspituudet

Kokeilussa:
- D-Line P1x, feidittömät ja annukka putterilähärit ja avaukset
- C-Line FD2, piti korvata TeeBird mutta ei oikein istu omaan käteen
- S-Line PD2, mörkö johon ei oma käsi oikein riitä

Eläkkeelle siirtyneitä:
- G-Line P2, syrjäytetty S-Linen versiolla joka tuntuu jotenkin paremmalta kädessä vaikka Gstar muovista tykkäänkin
- C-Line P3, lyhyet sormirollerit koska on todella symmetrinen profiili. Putterihysset. Korvattu JOKERi:lla
- G-Line Tern, korvattu DD2:lla koska mielenvikaisuus pakottaa yrittämään puhdasta Discmania-bägiä
- Champion Roc3, pirun hyvä midari mutta korvattu MD3:lla samasta syystä kuin Tern, nykyään emännän laukussa
- S-Line FD, identtinen lento G-Line FD:n kanssa joten meni ylimääräisenä kaverin laukkuun
- C-Line PD, eka kiekko jonka ostin ikinä, ei tällä hetkellä hirveesti käyttöä joten olkoot kaapissa niin ei ainakaan häviä

Muuta sälää:
- 2 Discmania markkeria
- Kyniä ja paperia
- Nippu pyyhkeitä
- Sateenvarjo ja sadeviitta (jota en oo koskaan käyttänyt)
- Parit hanskat ja pipot
- Aurinkolasit
- Jääkiekko, tällä yritän tiputtaa puuhun jääneet kiekot alas (huonolla menestyksellä)
- Parit lippikset
- Nessuja jos vaikka tulee tuplabogeista itku :)

Mon, 15 Feb 2016 14:47:06 UTC | Mikko | Comments (0)

Older posts in archive